Rotukuvaus

Meksikonkarvatonkoira – Xolo eli meksikaano

Meksikonkarvatonkoira eli xoloitzcuintli (”ukkosenjumalan koira”), xolo tai tuttavallisesti meksikaano on pystykorvainen, alkukantainen koirarotu – ja nimensä mukaisesti useimmiten karvaton, mutta rodusta on myös karvallinen muunnos.

Tämä kuvaus kyseisestä rodusta perustuu kokemukseemme xolojen kasvattamisesta ja omistamisesta. Olemme pyrkineet tässä tekstissä ottamaan huomioon molemmat näkökulmat – koiran kasvattajan ja koiran hankkijan näkökulman. Kennelimme kautta on kasvatettu tähän mennessä 4 pentuetta, yhteensä olemme kasvattaneet tai omistaneet 26 xoloa ja tällä hetkellä kennelissämme asustaa 11 xolon lauma.

Rotu on Suomessa harvinainen ja kanta pieni. Tätä kirjoittaessamme (elokuu 2019) Suomen kennelliiton jalostustietojärjestelmässä oli pieniä xoloja 26 kpl ja keskikokoisia 50. Standardikokoisia eli suuria xoloja oli 106 yksilöä. Kennelimme kautta on siis kulkenut 34.2% kaikista Suomessa rekisteröidyistä pienistä tai keskikokoisista xoloista. Olemme tällä hetkellä Suomen ainoa pienten xolojen kasvattaja. Kuluneiden 10 vuoden aikana muita kasvattajia on ollut kolme. Vuonna 2018 olimme Suomen voitokkain kasvattaja Xoloissa  SuKaRo:n vuoden voitokkain kilpailussa. 

Kokemuksemme rodusta perustuu vain pieniin ja keskikokoisiin xoloihin. Standardikokoiset xolot ovat oma rotunsa ja niiden ominaisuuksista meillä ei ole kokemusta, eivätkä tässä tekstissä mainitut asiat välttämättä päde standardikokoisiin xoloihin.

Rodusta on tarjolla suomenkielistä tietoa vain vähän. Tarkoituksenamme on tarjota kokemusperäistä tietoa rodusta kiinnostuneille, avuksi ja tueksi hankintaa harkitseville ja sitä suunnitteleville. Kaikki tässä tekstissä oleva perustuu omiin mielipiteisiimme ja kokemukseemme, eikä sitä voi yleistää koko rotuun. Jokainen koira on lisäksi yksilö – niin ulkonäöltään kuin luonteeltaan.

Lisätietoa rodusta voi tiedustella mm. Suomen karvattomien rotujen yhdistyksestä, kennelliitosta ja esimerkiksi rodulle tarkoitetuista facebook ryhmistä Suomen meksikonkarvatonkoirat, SuKaRo jne. Muissa pohjoismaissa on vastaavia rotuun erikoistuneita ryhmiä ja yhteisöjä.

Alkukantaisuus

Meksikonkarvattomankoiran alkuperä ulottuu kauas, eikä sitä tarkalleen tunneta. Tarinoiden mukaan historia ulottuu kuitenkin usean tuhannen vuoden päähän, nykyisen Meksikon alueelle, muinaisten intiaanikansojen keskuuteen. Siellä ”sitä pidettiin Xolotl-jumalan edustajana, mistä se sai toisen nimensä; itzuintli tarkoittaa puolestaan koiraa. Muinaiset intiaanit pitivätkin meksikonkarvattomia pyhinä koirina, jotka auttoivat omistajiensa sieluja matkalla tuonpuoleisessa”. Koiria uhrattiin ja haudattiin yhdessä omistajiensa kanssa.

Rotu polveutuu Meksikon villeistä ”viidakkokoirista” ja vielä tänä päivänäkin villejä, rodunomaisia koiria kesytetään ja hyvärakenteiset, terveet ja hyväluonteiset yksilöt rekisteröidään huolellisen tarkastuksen jälkeen jalostuskäyttöön. Parhaidenkin yksilöiden sukupuissa voi näin ollen olla tällaisia ”paperittomia” koiria, joiden alkuperää tai syntymäaikaa ei tunneta (esim. Reny). Tämä käytäntö rikastuttaa geeniperimää ja vahvistaa rodun alkukantaisuutta, mutta voi monimutkaistaa tuontikoiran rekisteröintiä Suomessa – mahdotonta se ei kuitenkaan ole.

Rotu kuuluu alkukantaisiin koirarotuihin. Alkukantaisuudessa korostuvat vaistot ja aistit. Xolot ovat esimerkiksi varautuneita uusia ihmisiä ja tilanteita kohtaan ja niillä on vaistonvaraista käyttäytymistä kuten ruuan peittelemistä ja piilottamista. Varautuneisuus saattaa kestää kohtalaisen pitkään ja vasta useamman tapaamisen jälkeen xolo osoittaa tuntevansa uuden ihmisen. Xolo reagoi toisiin ihmisiin suopeammin kuin toisiin ja yksilöissä on selvästi uteliaampia ja rohkeampia koiria kun taas varautuneemmat yksilöt rakentavat luottamuksensa ihmisiin todella hitaasti. Eräs yksilö antoi odottaa kolme vuotta ennen kuin antoi kaikkien perheen jäsenten ottaa itsensä syliin. Kokiessaan olonsa turvalliseksi omassa laumassaan, xolo on kuitenkin parhaimmillaan hyvin itsenäinen, uskollinen ja herkkä koira, jolla on vanha sielu.

Xolo kiintyy omistajaansa todella voimakkaasti ja on laumaeläin. Lauman hajoaminen hermostuttaa xoloa ja tämän rodun hankkijan kannattaakin varautua antamaan lemmikilleen runsaasti aikaa. Xolo kaipaa ihmistään jo viereisestä huoneesta ja seuraa häntä kaikkialle. Vaikka xolo mielellään viettää aikaa kaikkien perheeseen kuuluvien kanssa, se leimautuu yhteen ihmiseen eniten. Koiraa voi olla vaikea jättää tutunkaan ihmisen hoidettavaksi, koska omistajaan solmittu tunneside on niin voimakas.

Xolo vaatii herkkänä rotuna lauman suojelusta, mutta myös itse suojelee omistajaansa ja tarvittaessa hänen tavaroitaan hetkeäkään epäröimättä – vaistomaisesti ja opettamatta. Xolo on erinomainen ja tarkkakorvainen vahtikoira, joka ilmoittaa kaikesta epäilyttävästä ääntelemällä ja noutaa omistajansa paikalle kertoakseen havainnostaan.

Toista merkittävää alkukantaisuuteen liitettävää piirrettä voisi kutsua kissamaiseksi koiraksi. Tämä ilmenee monella tapaa. Xolot eivät mm. pidä likaantumisesta tai kastumisesta ja niitä voikin olla vaikea saada sateeseen tai uimaretkelle. Rapakot ja ojat xolo kiertää kaukaa. Xolot puhdistavat mielellään turkkiaan/ihoaan ja hoitavat myös lauman muita jäseniä tunnollisesti. Xolon omistajan onkin vaikea välttyä päivittäiseltä, ystävälliseltä sierain-korva-silmäpesulta!

Xolot ovat myös notkeita ja taitavia kiipeilijöitä ja hyppäävät korkealle. Xolon löytääkin usein ikkunalaudalta tai pöydältä – katselemassa ulos ja tarkkailemassa ympäristöään.

Xolo on hyvin älykäs mutta sen kouluttaminen ja motivoiminen voi vaatia kekseliäisyyttä. Pidä varasi, xolo lukee ihmistä kuin avointa kirjaa ja voi käydä helposti niin, että xolo alkaa kouluttaa sinua ja tekee sinusta ”palvelusväkeä”. Ihannetilanteessa suhde xoloon on kuitenkin tasavertainen kumppanuus, joka perustuu reiluun peliin ja rehellisyyteen. Xoloa et voi huijata, etkä pakottaa tekemään mitään mitä se ei halua, sillä jos xolo kokee olonsa epämiellyttäväksi, moitituksi tai rangaistuksi, loppuu yhteistyö viimeistään siihen. Ja koira vastaa kohtelemalla sinua täsmälleen samalla mitalla takaisin.

Mitään eläintä ei pidä koskaan kiusata, härnätä tai ärsyttää ja eläimen täytyy aina antaa ruokailla ja levätä rauhassa, silloin kun sen aika on. Xolot sietävät tämän tyyppistä häirintää erittäin huonosti ja erityisesti lapsiperheissä tulee valvoa lasten ja koirien yhdessäoloa huolellisesti.

Xolot pitävät ”luolista” ja niillä kannattaakin olla pesäpaikkana kuljetusboxi tai koiransänky, jossa on seinät ja katto ja joka on edestä avoin. Boxin voi vielä peittää viltillä, jotta siitä tulee hämärä. Tällainen turvapaikka on xololle tärkeä paikka lepäämiseen ja sinne on hyvä sujahtaa turvaan vaaran uhatessa. Pesä on helppo ottaa mukaan myös matkalle ja siellä xolo tuntee olonsa kotoisaksi kylässä tai retkellä. Xolot myös mielellään säilövät pesäänsä kaikenlaisia ”aarteita”. Jos jotain on hukassa, kannattaa tarkistaa pesäkolo! Laumassa xolot nukkuvat tiiviissä pesässä, vieri vieressä toisiaan lämmittäen.

Karvattomuus

Karvattomuus herättää toisissa ihastusta, toiset taas yhdistävät karvattomuuden rottaan tai lepakkoon ja kavahtavat koko ajatusta paljaasta ihosta. Xolon iho on kuitenkin hyvin pehmeä ja lämmin, suorastaan kuuma, koska koiran ruumiinlämpö on hiukan korkeampi kuin ihmisen. Rotua onkin käytetty elävänä lämpötyynynä ja lämmön on koettu lievittävän esimerkiksi nivelkipua ja kuukautiskipuja.

Meksikaanot tärisevät joskus kauttaaltaan ja tärinä on aaltomaista. Tärinä ei läheskään aina johdu kylmästä, vaan koira poistaa stressiä värisyttämällä lihaksiaan. Joskus tärinän syynä on voimakas tunnetila, halu tai innostus – myös jännitys tai pelko. Tärinä on hyväksi koiran terveydelle eikä sitä tarvitse yrittää estää. Koiraa kannattaa tarvittaessa rauhoittaa olemalla itse rauhallinen – laumassa vallitseva energia tarttuu.

Jos tärinä johtuu kylmästä viimasta, kannattaa xololle pukea tuulenpitävää vaatetta. Sisätiloissa – talvellakaan – karvaton koira harvoin palelee. Xolo on verraten pitkä ja hoikkarunkoinen koira ja eläintarvikeliikkeiden hyllystä löytyvät vaatteet harvoin sopivat sellaisenaan. Moni xolon omistaja onkin opetellut itse ompelemaan koiralleen talvivaatteita ja niitä löytyy harrastajilta myös myytäväksi asti – mittatilaustyönä. Muidenkin rotujen – kuten amerikan karvatonterrieri, perunkarvatonkoira tai kiinanharjakoira – vaatteet sopivat xoloille.

Kuumaa xolot sen sijaan sietävät hyvin. Tämä koira etsiytyy kevään ensimmäiseen ikkunasta lankeavaan auringonsäteeseen päivää paistattelemaan. Rotu läähättää erittäin harvoin, käytännössä vain kesäkuumalla juostessaan. Karvattomat yksilöt ruskettuvat nopeasti. Talviväri voi olla harmaa ja muuttuu keväällä nopeasti pikimustaksi. Tummat värit sietävät aurinkoa hyvin palamatta, vaaleat koirat tarvitsevat aurinkovoidetta tai kevyen paidan estämään ihon palamista kesän ensimmäisinä päivinä.

Karvallisen muunnoksen turkki on yksinkertainen, ilman pohjavillaa. Tämän vuoksi karvaa lähtee yleisesti hyvin vähän, eikä koiralla ole erillistä talvikarvaa ja kesäkarvaa. Turkki ei myöskään lämmitä koiraa, joten karvallinenkin xolo tarvitsee Suomen talvessa vaatetta.

Liikaa xoloa ei kuitenkaan kannata pukea. Lyhyet pissareissut onnistuvat pikkupakkasellakin pukematta ja vaatteen määrä kannattaa suhteuttaa liikuntaan ja muihin sääolosuhteisiin – ei pelkkään lämpotilaan. Vapaana juostessaan xolo pysyy lämpimänä paremmin kuin taluttimessa ulkoillessaan ja kylmä viima tai räntäsade vaatii paremman suojan kuin aurinkoinen, tuuleton pakkassää. Suomi on pitkä maa ja ilmastoakin löytyy sillä matkalla monenlaista. Merenranta-alueiden tuuliset paikkakunnat vaativat toisenlaista huomiota pukeutumiseen kuin sisämaa, jossa ilma on usein myös kuivempaa.

Kylmimmällä säällä xolo puetaan koko vartalon peittävään lahkeelliseen haalariin, tossuihin/kenkiin, myssyyn ja hännänlämmittimeen – aluskerrastoa unohtamatta.

Karvattoman koiran ihoa hoidetaan koirakohtaisesti. Toisten yksilöiden iho rasvoittuu ja vaatii kuorintaa, toisten taas kuivuu herkästi ja vaatii kosteusvoiteen käyttöä. Useimpien koirien iho ei kuitenkaan vaadi erityistä hoitoa – suihkutus ja perusvoide riittää, aina kun koira vaikuttaa likaiselta. Alkukantaisen koiran ruokavalioon kannattaa kiinnittää huomiota ja suosia puhtaita, lisäaineettomia, torjunta-aineettomia ja jos mahdollista, luomuruokia. Ravinnolla on merkittävä vaikutus myös ihon hyvinvointiin. Allergiat ja ruoka-aineyliherkkyydet ovat mahdollisia ja niiden todennäköisyyttä voi selvittää myös koirille tarkoitetuin DNA testein.

Liikunta ja harrastaminen

Xolot ovat pieniä tai keskikokoisia koiria ja tarvitsevat jonkin verran liikuntaa. Xolot rakastavat vapaana juoksemista ja villejä takaa-ajoleikkejä lajitovereiden kesken. Xolosi yrittää houkutella sinutkin takaa-ajoon (sinä ajat takaa xoloa), mutta ketteryydessä ja nopeudessa niille ei jalkaisin pärjää alkuunkaan. Xolo on suunnattoman nopea ja se tietää sen. Toisten koirien härnääminen takaa-ajoon onkin parasta hupia! Pyörällä lenkittäminen tarjoaa xololle sopivasti nopeushaastetta, mikäli vapaana juoksemiseen ei ole mahdollisuuksia.

Toisaalta, sadepäivänä xolot nauttivat pitkään nukkumisesta ja laiskottelusta eikä lenkin väliin jättäminen niiden maailmaa kaada. Jos satut sairastumaan, xolo ikään kuin ymmärtää sen ja lepää vierelläsi, kunnes olet taas terve.

Olemme koiran kasvatuksessa keskittyneet harrastamaan pääasiassa näyttelyitä ja pyrimme kasvattamaan sosiaalisia, hyväkäytöksisiä koiria. Xolo on kuitenkin ketterä ja älykäs koira, jonka kanssa voi vallan hyvin harrastaa esimerkiksi agilityä, nose workiä, rally tokoa, metsäjälkeä tai vinttikoiravieheen jahtaamista. Kaikkiin harrastuslajeihin on asiaankuuluva lupa aina kysyttävä alueen omistajalta tai vuokraajalta.

Koiran palkkaaminen harrastuksissa voi olla haastavaa. Xolo ei ota ruokaa vastaan vieraalta ihmiseltä eikä vieraassa paikassa tai stressaavassa ympäristössä. Kotona harjoitellessa namit saattavat maistua, mutta kentällä tai näyttelyssä xolo ikään kuin menettää kykynsä syödä. Xolo ei ole lahjottavissa ellei se itse sitä halua. Palkaksi voi kokeilla ruuan sijaan, koirasta riippuen, vaikkapa vinkulelua tai yksinkertaisesti rapsutuksia ja kehuja.

Kun sosiaalistat koiraa tai harrastat sen kanssa, kannattaa opastaa muita ihmisiä lähestymään xoloa oikein. Xoloa ei lähestytä koskaan suoraan edestä tai nopealla kädenliikkeellä yläpuolelta, eikä varsinkaan varoittamatta takaapäin. Lähestyminen aloitetaan sen sijaan etuviistosta, kämmenpuoli aina ylöspäin ja kättä pidetään mieluiten alempana kuin koiran pää on. Vältä aluksi suoraan katsekontaktia. Mikäli koira perääntyy, kannattaa antaa sen olla rauhassa.

Koiran viestintä

Koiran elekielen ja viestien lukeminen on hyödyllinen taito xolon omistajalle. Xolo viestii paljon, mutta viestintä on hyvin hienovaraista ja vihjailevaa. Joskus xolo vain istuu ja tuijottaa sinua odottaen, että tekisit mitä se haluaa. Vaatimuksiaan se voi tehostaa ääntelemällä monenkirjavasti. Xolo haukkuu, vinkuu, naukuu, kiljuu, urisee, poksuu ja niin edelleen. Välillä saatat ihmetellä, onko kotonasi ehkä sittenkin lintu tai apina! Xolon viestinnän ja ääntelyn tarkkailu ja opettelu on mielenkiintoista ja siinä on vielä paljon tunnistamattomia piirteitä, joista emme tiedä.

Koiran korvat ovat suuret ja ilmeikkäät – niillä xolo saa myös aikaan kirjavan joukon erilaisia viestejä! Korvat voivat riippua sivuilla, suuntautua eteen tai taakse ja toimia myös täysin toisistaan riippumattomasti. Alkukantaiset koirat ovat rauhaa rakastava eläinryhmä ja ne käyttävät paljon rauhoittavia signaaleja viestinnässään. Rauhoittavia signaaleja kannattaakin opetella tulkitsemaan ja itsekin käyttämään jokapäiväisessä arjessa.

Lopuksi

Xolo on ihmeellinen koirarotu, joka ei kuitenkaan sovi kaikille. On mielessäsi sitten ensimmäinen koira tai sinulla on aiempaa kokemusta muista roduista, tähän rotuun kannattaa tutustua huolellisesti. Harvalukuisuutensa vuoksi xoloja ei kovin usein vahingossa vastaan kävele. Lähitutustuminen onnistuukin esimerkiksi kasvattajien luona, karvattomien rotujen erikoisnäyttelyssä tai rotukävelyissä. Tavallisessa koiranäyttelyssä, jossa on FC5 -luokka, xoloja voi nähdä hyvällä onnella yhden tai kaksi.

Xolosta saa mainion kumppanin kun sille antaa aikaa ja rakkautta. Kiitämme mielenkiinnostasi rotua kohtaan ja toivomme paljon iloa tutustumismatkallesi!

Terveisin Xoloistit

-Merja- ja Reijo

Mari ja Mika